Susimetsä

Ulla ja Marko

Kategoria: Kirjoittaminen (page 1 of 2)

Haastattelu Hämeenlinnan kaupunkiuutisissa

Hämeenlinnan kaupunkiuutiset 1.2.2020

Saimme kutsun haastatteluun Hämeenlinnan kaupunkiuutisten toimittajalta, AP Sarjannolta, joka osoittautuikin kaltaiseksemme Alexandre Dumas -faniksi. Keskustelumme pyörikin hyvin laajasti aihealueen ympärillä ja jäimme jännityksellä odottamaan, millainen juttu toimittajan kynästä irtoaisi. Siitä tulikin suorastaan mainio!

Juttu ilmestyi paperilehdessä 1.2.2020, mutta on luettavissa myös Hämeenlinnan kaupunkiuutisten verkkosivuilta täältä.

Kuninkaan rakuunat III – Salamurhaajan merkki

Kuninkaan rakuunat 3 Salamurhaajan merkki

Kuninkaan rakuunoiden kolmannen osan nimi ja kansikuvakin on nyt julkistettu! Sankarimme jatkavat vauhdikkaita seikkailujaan romaanissa nimeltä Salamurhaajan merkki.

Esittelyteksti kuvaa Salamurhaajan merkkiä näin:

Koe 1630-luvun Pariisin loisto ja löyhkä, seikkaile jo kadonneen Lontoon kaduilla! Seikkailusarja koukuttaa hovijuonitteluilla ja kielletyillä romansseilla.

Ruotsi-Suomen kuningas lähettää luotetuimmat rakuunansa Pariisiin jäljittämään petturia. Vänrikki Tomas Rapir janoaa paitsi kostoa myös kauppiaantyttären rakkautta.

Ranskan kuninkaan oikea käsi kardinaali Richelieu on selviytynyt täpärästi salamurhayrityksestä ja saa kuulla, että petturi oli yksi hänen omistaan. Voidakseen jatkaa vihollisensa ajojahtia Pariisissa rakuunoiden on lupauduttava Richelieun henkivartiokaartiin. Joutuvatko rakuunat lunastamaan lupauksen hengellään?

Pääsette siis seuraamaan Kuninkaan rakuunoiden uusia seikkailuja näillä näkymin toukokuussa. Tervetuloa mukaan!

Joululahjamme teille: kaksi raapaletta!

Tahdomme toivottaa kaikille lukijoillemme hyvää joulunaikaa. Toivomme, että saatte otettua lomaa arjen kiireistä ja nautitte keskitalven juhlan tunnelmasta. Meidän reseptimme hyvään jouluun on yksinkertainen: kuusi, kynttilöitä ja kirjoja – sekä tietenkin suklaata!

Seuraavassa kaksi kirjoittamaamme raapaletta (tasan 100 sanan tarinaa), jotka toivottavasti siivittävät teidätkin juhlan tunnelmiin. Muistathan myös aiemmin julkaistun lyhyen tarinan rakuunoidemme joulunvietosta vuonna 1630? Sen löydät ylävalikon ”Kuninkaan rakuunat”-kohdan takaa.

Sydäntalvi

Lumi hautaa alleen niityt ja metsät. Maa kietoutuu hämärän käärinliinaan. Kuolevan vuoden ote kirpoaa, päivä ei ennätä valjeta ennen kuin jo lakastuu iltaan.

On vuoden pimein, pisin yö. Tänä yönä kuolleet kulkevat elävien joukossa.

Näillä armottoman kylmyyden metsästysmailla ovat ennen eläneet aina läsnä. Vakavanhojen varjelua tarvitaan, joten heitä muistetaan ja kunnioitetaan. Tänä yönä, kun pidot ovat hiljenneet, katetaan pöytään ruokaa ja olutta vainajia varten. Saunan kiukaan alla hehkuu hiillos vielä pitkään sen jälkeen, kun elävät ovat nauttineet löylyistä: on lupa kuolleiden käydä sisään jäisiä jäseniään lämmittelemään.

Livahdan ovenraosta savuiseen hämärään. Ahh, niin paljon miellyttävämpää kuin hyisen maan sylissä, kalmankylmässä haudassa!

– Ulla Susimetsä, 2019

Muistot

Garacg juoksi kuun valaiseman metsän läpi. Hengitys huurtui kuonolle. Metsänpohjaa peittävä lumipeite pöllysi tassujen alla. Tämä oli hänen maailmansa, sen tuoksut hänen elämänsä.

Vieras ääni kantautui hyisessä ilmassa.

Garacg pysähtyi huurtuneen puun varjoon. Hän tarttui oksaan vasemmalla kädellään ja kohottautui pystyyn, käänsi korviaan kuullakseen paremmin. Edessä puunrungot antoivat tilaa aukealle ja sillä kohoaville rakennuksille. Ilmassa tuoksui savu ja ihmisten reviirin merkitsevä virtsa.

Ovi aukesi ja joku hoippui ulos. Talosta kantautuva ääni muuttui selkeämmäksi ja sen nuotti tutuksi.

Garacgin ruumis vapisi. Muistot purkautuivat hänen mieleensä. Täyttivät sen. Ajasta, kun hän itse oli laulanut joululauluja.

Garacg ulvoi kuulle koettaen ajaa tuskan pois.

– Marko Susimetsä, 2019

Helsingin kirjamessut 2019

Helsingin kirjamessut ovat olleet jo pitkään yksi vuoden kohokohdista kirjallisuuden harrastajille. Tänä vuonna olimme mukana ensimmäistä kertaa esiintymässä, ja syynä oli tietenkin Kuninkaan rakuunat -sarjamme.

Kuva: Silka Raatikainen, Otava

Ennen haastatteluamme vierailimme Otavan osastolla tervehtimässä tuttuja ja tarkistamassa kirjatarjonnan. Siellä meidät yllätti alueen yläreunaa koristava komea rivistö Otavan kirjailijoiden kuvia, joiden joukosta pian löysimme omamme. Tämän jälkeen kiertelimme alueella etsimässä aarteita (= kirjoja!). Paikalla oli yllättävän paljon väkeä, vaikka oli torstai-ilta. Kuulimme kuitenkin kokeneemmilta kävijöiltä, ettei se ollut vielä mitään verrattuna viikonlopun tungokseen.

Oma esiintymisemme tapahtui 17:30 Punavuori-lavalla. Haastattelijana toimi alan konkari Juha Roina, joka ilmoittikin heti pitäneensä Kuriirin viitasta. Hän oli laatinut hienon setin haastavia kysymyksiä liittyen historiaan ja kolmikymmenvuotiseen sotaan, kirjoitustapaamme sekä Kuninkaan rakuunat -sarjan henkilöhahmoihin, etenkin naishahmojen mukanaoloon, ja sarjan tulevaisuuteen.

Seuraava esiintymisemme on jo vajaan parin viikon päästä Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa. Sitä ennen nautimme ehkä vielä kirjamessujen lopuista päivistä sekä verkossa että mahdollisesti paikan päällä – ilman esiintymispaineita.

Kreivi Rochefort Kuninkaan rakuunoissa

Kuninkaan rakuunoiden toisessa osassa, Kuriirin viitassa, yhdeksi keskeiseksi hahmoksi nousee comte de Rochefort. Ranskalainen kreivi on omien sanojensa mukaan saapunut Magdeburgiin kardinaali Richelieun lähettämänä. Tomas ja Japhet saavat pian huomata, että kyse on kokeneesta vakoojasta, jolle Magdeburg on vain yksi tehtävä muiden joukossa.

Kreivi Rochefort (selin) kohtaa hurjistuneen monsieur d’Artagnanin.
Kuva: Maurice Leloir

Alexandre Dumas’n kirjoja lukenut tai Kolmeen muskettisoturiin perustuvia elokuvia ja TV-sarjoja nähnyt lukija toki tunnistaa kreivi Rochefortin välittömästi. Kyse on kuin onkin samasta hahmosta, joka Kolmessa muskettisoturissa esiintyi kardinaalin oikeana kätenä ja d’Artagnanin sekä muiden muskettisotureiden vastustajana – ja josta tarinan myöhemmissä osissa tuli d’Artagnanin ystävä. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus Charles-César de Rochefortista. Päästäksemme hahmon juurille täytyy meidän kääntää huomiomme toiseen kirjailijaan, vuonna 1641 syntyneeseen Gatien Courtils de Sandrasiin. Sandras palveli kapteenina eri rykmenteissä, mutta vuoden 1678 rauha antoi hänelle aikaa toteuttaa kirjallisia unelmiaan. Hän loi fiktiiviseksi uskotun Rochefortin hahmon teoksessaan Mémoires de Mr. L.C.D.R. [Le Comte de Rochefort] contenant ce qui s’est passé de plus particulier sous le ministère du cardinal de Richelieu et du cardinal Mazarin, avec plusieurs particularités remarquables du règne de Louis le Grand. Teos ilmestyi vuonna 1687, 14 vuotta ennen saman kirjailijan kirjoittamaa, tiettävästi todenperäisempää, d’Artagnanin elämäkertaa.

Kreivi Rochefortia pidetään yleensä fiktiivisenä henkilönä, vaikka aikojen kuluessa hänet onkin sekoitettu esimerkiksi Charles de Rochefortiin, joka eli suurin piirtein samaan aikaan (s. 1604 tai 1605) ja joka tunnetaan erityisesti Karibianmeren Antilleja kuvaavasta teoksestaan l’Histoire naturelle et morale des îles Antilles de l’Amérique. Kyseinen sekaannus aiheutti jopa sen, että teos julkaistiin myöhemmin Courtilsin kirjan hahmon nimellä, Charles-César de Rochefort. Sekaannukseen tosin vaikutti varmasti myös samoihin aikoihin elänyt juristi, Caesar of Rochefort (1630-1691). (lähde) Näiden historiallisten Rochefortien elämänkulut kuitenkin poikkeavat selvästi siitä, mistä Gatien Courtils de Sandras kertoo teoksessaan, eikä Rochefortille ole tähän päivään mennessä löydetty vakuuttavaa esikuvaa historian lehdiltä.

Kun Alexandre Dumas yhdisti Rochefortin ja d’Artagnanin tarinat ja päätti aloittaa kertomuksensa vuodesta 1625, hän muutti molempien hahmojen syntymävuosia. Historiallisesti tunnetuin Charles d’Artagnan saapui Pariisiin aikaisintaan 1632/33 (tosin hänen samanniminen veljensä ilmeisesti palveli jo tuolloin Kuninkaan musketööreissä), ja Courtils de Sandrasin Rochefort tapasi Richelieun ensi kerran teini-ikäisenä 1620-luvun alkupuolella. Dumas’n mukaan Rochefort oli kuitenkin ”määrittelemättömän ikäinen” tai noin 40-vuotias jo vuonna 1625. Mikäli olisimme seuranneet Courtils de Sandrasin alkuperäistä hahmoa, olisi Rochefort ollut tarinamme tapahtuma-aikaan vasta vähän yli 20-vuotias eikä vielä edes kreivi. Päätimme Rochefortin iän puolesta noudattaa Dumas’n versiota mutta täydentää kreivin historiaa ja kokemuksia Courtils de Sandrasin teoksen pohjalta.

Courtils de Sandrasin versiota seuraillen Rochefortin varhaisia vuosia voisi kuvata seuraavasti: Charles-César joutui isänsä ja uuden äitipuolensa hylkäämäksi jo 6-vuotiaana. 8-vuotiaana hän lähti maata kiertelevän mustalaisjoukon matkaan ja oppi seuraavien vuosien aikana selviytymiskeinoja, joista tuli olemaan hänelle hyötyä aikuisena. Noin 14-vuotiaana hän palasi Ranskaan ja värväytyi armeijaan. Eräässä Espanjaa vastaan käydyssä taistelussa tehdyn sankarityön vuoksi hän herätti kardinaali Richelieun huomion. Rochefortista tuli kardinaalin uskollinen palvelija, mikä ei kylläkään estänyt kardinaalia telkeämästä Rochefortia muutamaksi vuodeksi Bastiljiin (Sandrasin kuvausta Bastiljista voi varmasti kutsua tarkaksi: hän kirjoitti pahamaineisen vankilan historiikin ja vietti siellä aikaa pariinkin otteeseen, kun hänen teostensa katsottiin hänelle sen kohtalon ansainneen).

Rochefortin tarina avautuu vähitellen Kuninkaan rakuunoiden toisessa ja kolmannessa osassa, mutta koska kreivi on tarinan tapahtuma-aikaan jo varttuneemmassa iässä, olemme Dumas’n tavoin soveltaneet joitain yksityiskohtia omiin tarpeisiimme. Rochefortimme on esimerkiksi astunut kardinaalin palvelukseen vasta aikuisiällä (Richelieusta tuli kardinaali vasta 1622 ja kuningas Louis XIII:n pääministeri 1624) ja perinyt kreivin arvonimen edesmenneeltä isältään. Tavatessaan rakuunat vuonna 1631 hän on palvellut kardinaalin oikeana kätenä – vakoojana – jo useita vuosia.

Toivomme, että viihdytte meidän Rochefort-tulkintamme parissa, kun hän liittyy sankareidemme seuraan Kuninkaan rakuunat: Kuriirin viitassa!

« Older posts

© 2020 Susimetsä
Title image: Carl Wahlbom / Nationalmuseum | Source: Wikipedia

Theme by Anders NorenUp ↑