Ulla ja Marko

Kuukausi: marraskuu 2018

Kustaa II Aadolfin miekka

Kustaa II Aadolfilla oli luonnollisesti useita erilaisia miekkoja, mutta kenties kuuluisin niistä on rapiiri, joka hänellä oli mukanaan Lützenin taistelussa vuonna 1632. Miekka ei päätynyt vihollisen käsiin, kuten kuninkaan kylterille kävi, vaan se löytyi taistelun jälkeen maasta mutaan tallattuna. Nykyään miekka on esillä Tukholman Livrustkammarenissa.

Livrustkammarenin englanninkielisessä esineluettelossa miekkaa kuvataan seuraavasti: ”Sword, Germany, 1625-1630, signed Marson. Hilt of gold-plated steel. Knuckle-guard and S-shaped quillons. Outer openwork shell-guard. Straight double-edged blade. MARSO(N) stamped on the outside of the ricasso. Length: 1156 mm, length of blade: 929 mm, width of blade: 28 mm, weight: 1410 gr. This sword was used by Gustavus II Adolphus at Lützen.”

Rapiiri on siis tiettävästi valmistettu Saksassa vuosien 1625-1630 välillä, ja sen teräksinen kahvaosa on kullattu. Väistintanko on S-kirjaimen muotoinen ja väistinlevy upean koristeellinen. Toisin kuin Pappenheimer-rapiireissa, kuninkaan miekassa on vain yksi väistinlevy, miekan ulkosyrjällä. Painoltaan miekka on myös tyypillinen – itseasiassa jopa n. 20g painavampi kuin lähes vuosisata aiemmin valmistettu Kustaa Vaasan kuuluisa miekka, jonka mallin mukaan taottua miekkaa vapaaherra Ulvhufvud kantaa Kuninkaan rakuunoiden ensimmäisessä osassa (Upseerin miekka). 1600-luvulla käytettiin kevyempiäkin rapiireita, mutta ne olivat kaksintaisteluihin ja pistoihin keskittyviin miekkailutyyleihin tarkoitettuja ns. transitional rapiireita, painoltaan n. kilon tai alle – eikä niitä otettu mukaan taistelukentille.

Tyttökuningas-elokuvassa käytetty heikkolaatuinen kopio kuninkaan miekasta. (Kuva: Susimetsä)

Kuninkaan miekka on niin kaunis, että siitä olisi mukava saada nykyaikainen jäljennös omaan miekkakokoelmaamme. Valitettavasti markkinoilla on vain Hanwein heikkolaatuinen mukaelma, joka on n. puoli kiloa alkuperäistä kevyempi eikä muistuta kuninkaan miekkaa kuin etäisesti. Kyseistä miekkaa käytettiin myös vuonna 2015 valmistuneessa Tyttökuningas-elokuvassa, ja se oli esillä elokuvaan liittyvässä näyttelyssä Turun linnassa joitakin vuosia sitten.

Tarkkaavainen lukija on saattanut huomatakin, että kuninkaan komean miekan kuva päätyi Upseerin miekan kanteenkin!

Kirjailijahaastattelussa Kirsin kirjanurkassa

Kirsin kirjanurkka

Kirsin kirjanurkassa julkaistiin viikonloppuna hieno arvio esikoisromaanistamme Kuninkaan rakuunat – Upseerin miekka. Jakaessaan julkaisunsa Facebookissa Kirsi Hietanen totesi: ”Oivallista, kunnianhimoista viihdettä, jossa yksityiskohdat on hiottu kohdilleen ja historiallisia faktoja kunnioitetaan mutta mielikuvitus on päästetty valloilleen. Nautin kovasti!” Twitterissä hän kirjoitti: ”Upseerin miekan kaltaista hyvävetoista historiallista seikkailua ei ole kotimaisin voimin tehty aikoihin. Nuoruuden ahmintakokemukset palautuivat mieleen. Lämmin suositus!”

Arvion lisäksi Kirsi Hietanen otti yhteyttä meihin ja pyysi vastaukset muutamaan kiperään kysymykseen koskien mm. yhdessä kirjoittamista sekä Kuninkaan rakuunoiden taustoja ja tulevaisuutta. Lisäksi jaoimme muutaman lukuvinkin omien suosikkiemme pohjalta. Klikatkaa kuvaa ja käykää lukemassa!

© 2024 Susimetsä

Theme by Anders NorenUp ↑