Armand de Richelieu hymyili ja taivutti päänsä nyökkäykseen. Hän oli itsekin varsin tyytyväinen sanomalehteen, jonka ensimmäinen numero oli ilmestynyt tänään, toukokuun 30. päivänä armon vuonna 1631. Viikoittain ilmestyvä aviisi olisi oiva tapa hallita ja ohjailla uutisten kulkua valtakunnassa. Tähän saakka ajankohtaisten asioiden tietolähteinä toimivat pääasiassa käsinkirjoitetut nouvelles à la main – ja tietenkin Pont Neufin silta. Sen sankassa väkijoukossa uutiset ja huhut levisivät kulovalkean tavoin. Sillalle myös kiinnitettiin päivänpolttavista asioista kertovia plakaatteja ja kaiverruskuvia.
Kuninkaan rakuunat – salamurhaajan merkki
Kuten kerromme Kuninkaan rakuunoiden kolmannessa osassa, Salamurhaajan merkissä, ilmestyi tarinamme tapahtuma-aikaan ensimmäisen ranskalaisen sanomalehden ensimmäinen numero. Lehti oli nimeltään La Gazette, ja sen perusti Théophraste Renaudot kardinaali Richelieun avulla.
Ennen La Gazetteakin uutiset levisivät Ranskassa. Silloin tietolähteenä toimivat lähinnä kädestä käteen jaetut tai seiniin kiinnitetyt lehtiset (nouvelles à la main). Niin Ranskassa kuin muuallakin tietoa välitettiin tietenkin myös kirjeitse, ja lähetit matkasivat ratsain, vaunuilla tai laivoilla. Matkustelevat kauppiaat tai muut paljon liikkuvat ihmiset levittivät kuulemiaan puheita tai sanaa näkemistään tapahtumista. Tiedonkulku oli luonnollisesti hidasta, eikä uutisten luotettavuudesta ollut minkäänlaisia takeita. Kyseessä saattoi hyvinkin olla pelkkä huhupuhe, satamakrouvissa kuultu juoru, tai tieto oli monien välikäsien kautta kuljettuaan vääristynyt paljonkin. Nykyaikaista mediaa ei ollut olemassa, joten ihmisten maailmankuva oli erilainen kuin nykyisin, eivätkä kaukaiset tapahtumat välttämättä edes kiinnostaneet suurinta osaa väestöstä siinä määrin kuin sukulaisten tai kotikylän asiat.
Euroopan ensimmäinen sanomalehti näki auringonvalon kuitenkin jo muutama vuosikymmen aiemmin: Johann Caroluksen toimittama Relation aller Fürnemmen und gedenckwürdigen Historien syntyi Strasburgissa vuonna 1605, ja se ilmestyi säännöllisesti aina vuoteen 1659 saakka. Hollannin Amsterdamissa julkaistiin vuosina 1618-1672 sanomalehtä nimeltä Courante uyt Italien, Duytslandt, &c., jonka ensimmäisen numeron ainoa säilynyt kappale löytyy tätä nykyä Ruotsin kansalliskirjastosta Tukholmasta.
Ruotsi-Suomen ensimmäisen sanomalehden perustivat kuningatar Kristiina ja valtakunnankansleri Axel Oxenstierna vuonna 1645 julkaistaakseen siinä valtion virallisia näkemyksiä ja kuulumisia. Ordinari Post Tijender, myöhemmin Post- och Inrikes Tidningar, on maailman vanhin yhä edelleen ilmestyvä sanomalehti, tosin se ilmestyy nykyisin verkkoversiona. Ensimmäinen Suomen kansalle tarkoitettu sanomalehti ilmestyi vasta vuonna 1771 ja ensimmäinen suomenkielinen lehti viisi vuotta myöhemmin.
La Gazetten kuvassa 1644
La Gazette on näistä kenties historiallisesti merkittävin, sillä sen esimerkki on muokannut ymmärrystämme sanomalehdistä tähän päivään saakka. Lehdessä julkaistiin ulkomaiden ja kotimaan uutisten lisäksi mm. poliittisia artikkeleja sekä uutisia hovista ja diplomatian kentältä. Sekä kardinaali Richelieu että kuningas Louis XIII kirjoittivat siihen. Kardinaali Richelieu käytti lehteä häpeilemättä myös vallan välineenä: valtion tiukasti kontrolloimalla tietolähteellä saattoi kätevästi ohjailla ihmisten ajattelua ajankohtaisista tapahtumista.
Vielä Richelieun aikojen jälkeenkin La Gazette toimi pitkään vallan kahvassa olevien äänitorvena: sen sivuilla ei esimerkiksi raportoitu vallankumouksen synnystä taikka La Bastillen valloituksesta vuonna 1789. La Gazetten ilmestyminen loppui lopulta 1915 uudenaikaisen uutismedian syntyessä.
Viimeisimmät kommentit