Kuten nimi kertookin, sijoittuu Hämeen linnan Kerttuli Hämeen linnaan. Linna, jonka läheisyydessä olemme yhdessä eläneet jo pari vuosikymmentä, on meille molemmille tärkeä innoituksen lähde ja oli keskeisessä osassa siinä, että innostuimme kertomaan Kerttulin tarinan.

Ulla: Vietin elämäni ensimmäiset yksitoista vuotta Hämeenlinnassa, keskiaikaisen linnan ympärille muodostuneessa kaupungissa. Vanhempani veivät minua ja siskoani usein linnalle erilaisiin lastentapahtumiin, ja monet vieraammekin pääsivät tutustumaan linnaan. Erityisesti mieleeni jäivät kapeat kierreportaat, hiukan pelottava kaivo ja tietenkin kummitustarinat. Punatiilinen linna kiehtoi tarinoista ja historiasta kiinnostuneen tytön mielikuvitusta. Unelmissani siellä kuljeskeli prinsessoja ja rohkeita ritareita. Vallihaudassa uiskenteli tietenkin lohikäärmeitä (tai krokotiileja nyt vähintään). Pettymys oli melkoinen, kun sain kuulla, ettei linnassa koskaan asunut kuninkaallisia. Minua lohdutettiin kertomalla, että linnassa sentään vieraili väkeä oikeasta hovista, etenkin kuningas Kustaa II Aadolf. Enpä tuolloin arvannut, että jonakin päivänä palaan asumaan linnan liepeille ja että Kustaa II Aadolfin vierailusta Hämeen linnaan vuonna 1614 tulee minulle(kin) tärkeä tapahtuma Kerttulin ansiosta.

Kirjan kansikuva

Marko: Minun lapsuuden kotiseuduillani ei juuri ollut linnoja, joissa olisi päässyt vierailemaan, mutta kävimme perheeni kanssa kesäreissuilla kiertämässä yksi kerrallaan kaikki Suomen linnat. Ne olivat suosikkikohteitani ja ruokkivat osaltaan mielikuvitustani – ja johdattivat minut sekä historian harrastuksen että kirjallisuuden pariin. Nyt olemme Ullan kanssa päätyneet asumaan Hämeen linnan läheisyyteen. Linnan käytävillä kulkiessamme olemme saattaneet kuvitella entisajan elämää ja tunnelmia. Myös linnassa ja sen puistossa järjestettävät keskiaikamarkkinat ovat olleet perheellemme pitkään jokavuotinen perinne.

Linnan lisäksi 1600-luku on kiehtonut meitä molempia lapsuudesta lähtien. Aiempi sarjamme, Kuninkaan rakuunat, sijoittuu 1600-luvulle, ja sinne Kerttulikin päätyi, vaikkakin lähemmäs vuosisadan alkua.

1600-luvusta tulevat väistämättä mieleen Kolmen muskettisoturin kaltaiset kertomukset, joissa riittää romantiikkaa ja seikkailuja, urheita miekkamiehiä ja kunniakkaita kaksintaisteluja. Tällaiset tarinat ovat myös aina vedonneet meihin molempiin.

Mutta kuinka puhaltaisimme tällaista henkeä syrjäiseen suomalaiseen linnaan? Päätimme tuoda sankariksi Karl Ulvhufvudin, suoraselkäisen säilänkäyttäjän ja kuningas Kustaa II Aadolfin luotetun miehen. Tehtäväkseen hän sai sekä tarkistaa linnan rakennustöitä että vahvistaa kruunun otetta Hämeestä.

Kerttuli, linnan fatabuuripiika, on kokenut kovia kurittomien kruunun miesten käsissä, ja linnaan saapuva ankara vapaaherra herättääkin henkiin menneisyyden pelot. Karl puolestaan on päättänyt kitkeä seudulta pois pakanallisina pitämänsä tavat – kuinka käy, kun Kerttulin kunnioittamat ikivanhat uskomukset ja jumalaapelkäävän miehen kristillinen vakaumus kohtaavat?

Rajoja rikkovasta suhteesta kertovan tarinan mausteeksi lisäsimme vielä viettelijättären, väijytyksen sekä (tietenkin!) kaksintaistelun. Ajoimme henkilömme tasapainottelemaan kunnian ja intohimon, kruunun käskyjen ja rakkauden välillä.