Vuosi sitten elimme jännittäviä aikoja! Olimme matkalla Helsinkiin ja kustannusosakeyhtiö Otavalle, jonne meidät oli kutsuttu keskustelemaan käsikirjoituksestamme. Tuolloin emme vielä tienneet mitä tuleman piti, ja jännitys oli kieltämättä korkealla. Hyvän tovin kuluttua kävelimme ulos ovesta käsittämättä oikein mitä oli tapahtunut. Olimme juuri allekirjoittaneet esikoisromaanimme kustannussopimuksen! Unelmasta oli tulossa totta.

Tästä on tosiaan kulunut nyt vuosi, ja hätäinen voisi jo ihmetellä, missä kirja viipyy. 🙂 Käsikirjoituksen kustantajalle lähetetystä versiosta on kuitenkin vielä pitkä matka lopulliseen teokseen, ja on ollut erinomainen asia, ettei tekstin viimeistelemisen kanssa ole tarvinnut kiirehtiä. Monenmoista vaihetta onkin käyty läpi tässä vuoden mittaan.

Lähdimme liikkeelle kustannustoimittajan suurempien linjojen toiveista, joiden mukaan tarinaa muokattiin. Nämä vaativat jonkin verran uudelleenkirjoittamista – aivan uusia kohtauksia, henkilöiden sijoittelua uusiin paikkoihin – mutta koska muutokset koituivat selkeästi tarinan ja hahmokuvauksen hyödyksi, oli niitä ilo tehdä. Oli myös mukava päästä kirjoittamaan uusia kohtauksia omien suosikkihahmojen näkökulmista! 😉 Näistä siirryttiin yhä pienempiin yksityiskohtiin, kunnes lopulta päädyttiin editointikommentteihin. Jos olimme ennen käsikirjoituksen lähettämistä lukeneet tekstimme läpi lukuisia kertoja, kertyi kierroksia vuoden mittaan vielä monta lisää. Viimeisenä vaiheena onkin ollut vedoksen lukeminen, josta kerroimme edellisessä blogitekstissämme.

Samaan aikaan kun tekstiä on muokattu, olemme käyneet kustantajan kanssa keskustelua kirjan kansikuvasta, kirjan nimestä, henkilöluettelosta ja monista muista asioista. Nimi, jolla alunperin käsikirjoitusta tarjosimme, päätyikin sarjan nimeksi ja ensimmäinen kirja sarjassa sai oman alaotsikon. Kansikuva on toki kustantajan valtakuntaa, mutta senkin suhteen saimme antaa vinkkejä ja ajatuksia prosessin aikana.

Vaikka Upseerin miekkaa on hiottu ahkerasti, on meille välillä tarjoutunut aikaa rakennella rakuunoillemme seuraavia seikkailuja. Välillä työn alla on ollut kolmekin eri käsikirjoitusta samaan aikaan, jokainen tietenkin aivan eri vaiheessa. Työ ei ole siis loppunut kesken, ja tunnustaa täytyy, että mielessämme vilahtelee jo ajatuksia siitä, miten tarina jatkuisi kolmannen osan jälkeen…